Vieraskynä - Digitalisaatio on toimintatapojen muutosta

Suomi on digitalisaation edelläkävijämaita Euroopassa. Esimerkiksi EU:n komission teettämän DESI 2017 –indeksin (Digital Economy and Society Index) mukaan olemme heti toisena Tanskan jälkeen. Menestymme erityisen hyvin digitaalisia perustaitoja ja osaamista mittaavalla osa-alueella sekä julkisten palveluiden digitalisaatiossa.

Myös monien muiden kansainvälisten digivertailujen mukaan olemme kärkimaiden joukossa maailmanlaajuisestikin. Tähän ei kuitenkaan pidä tyytyä, vaan Suomen on mentävä rohkeasti ja kunnianhimoisesti eteenpäin. Ihmisillä ja yrityksillä on oikeus hyviin ja toimiviin digipalveluihin.

Keskeistä on oivaltaa, että digitalisaatio on toimintatapojen muutosta. Teknologia mahdollistaa tämän muutoksen, mutta ennen kaikkea toimintatapojen uudistaminen vaatii uudenlaista ajattelutapaa.

Hallinto on palvelua, joka mahdollista ihmisten ja yritysten arjen sujuvoittamisen. Digitalisaatio tarjoaa tähän lukemattomia mahdollisuuksia. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihanke julkisten palveluiden digitalisoimiseksi viekin yhteiskunnan digitalisoitumista eteenpäin poikkileikkaavasti koko yhteiskunnassa. Onnistuneet palvelut ovat käytettävyydeltään ja ulkonäöltään niin houkuttelevia, että niiden käytöstä tulee hyvä mieli. Asiakaslähtöinen toiminta edellyttää sitä, että koko julkinen hallinto toimii nykyistä yhtenäisemmin sekä tiiviissä kumppanuudessa yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.

 

Yksi luukku julkisille digipalveluille

Heinäkuussa 2017 lanseerataan käyttöön Suomi.fi –sivusto, joka kokoaa yhteen osoitteeseen julkishallinnon digipalvelut. Kansalaiset voivat jatkossa hoitaa asiointinsa ja tarkastella esimerkiksi rekisteritietojansa tämän sivuston kautta. Sähköiseen asiointiin voi tarvittaessa antaa valtuutuksen vaikkapa jollekin lähiomaiselle. Myöhemmin syksyn aikana käytettäväksi tulee tietoturvallinen sähköinen postilaatikko. Tämä mahdollistaa viranomaispostin sähköisen vastaanottamisen sekä viestinvaihdon myös mobiilisovelluksella. On hienoa, että voimme ottaa käyttöön uuden sivuston juuri Suomen 100-vuotisjuhlavuonna.

Hallituksen osoittamalla kärkihankerahoituksella on käynnistetty yhteensä 15 digihanketta, joita ovat muun muassa kansallinen tulorekisteri, virtuaalisairaala ja rakennusalan digitalisaatiota kokeilujen avulla edistävä KIRA-digihanke. Osa näistä hankkeista tuo jo hyötyjä. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet on saanut käyttöön ohjelmistorobototteja, jotka tekevät väsymättömästi rutiininomaisten työtehtäviä.

Konkreettisten digihankkeiden lisäksi käynnissä on laaja tiedonhallinnan lainsäädännön uudistamistyö, jonka tavoitteena on mahdollistaa tietojen monipuolinen, sujuva ja turvallinen hyödyntäminen julkisissa palveluissa. Näin viedään eteenpäin hallitusohjelman tavoitetta siitä, että julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa vain kerran.

Valmisteilla on myös tiekartta ensisijaisesti sähköisesti tarjottavista palveluista. Viranomaiset ovat tehneet tiekartalle tulevien palveluiden osalta omissa organisaatioissa strategisen johtotason päätöksen digitalisaatioon panostamisesta. Pyrkimyksenä on antaa julkiselle hallinnolle nykyistä vahvempi selkänoja satsata helppokäyttöisten, laadukkaiden ja tietoturvallisten digipalveluiden tarjontaan. Työryhmätyö tiekartasta ja siihen liittyvistä lainmuutostarpeista on valmistunut ja hallitus käsittelee asiassa etenemistä syksyllä 2017.

 

Apua digitaalisiin kansalaistaitoihin

Perusoikeuksien toteutumisesta ja hyvästä hallinnosta on pidettävä kiinni myös Digi-Suomessa, kun myös julkinen sektori on menossa tai on jo mennyt verkkoon. Julkisten palveluiden on oltava aina käytettävissä iästä, vammaisuudesta, sairaudesta, asuinpaikasta, kielitaidosta, taloudellisesta asemasta, sosiaalisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos ihminen ei voi ottaa käyttöön viranomaisasiointiin valmisteltua sähköistä postilaatikkoa, lähetetään hänen postinsa jatkossakin perinteisenä kirjepostina. Vaihtoehtoiset palvelutavat on turvattava lailla niitä tarvitseville.

Digitaalisten palveluluiden käyttökyky on kuitenkin kansalaistaito, joka avaa monia uusia ovia. Julkisen sektorin onkin aktiivisesti estettävä digisyrjäytymistä. Tarvitaan uusia keinoja, joilla kansalaisten digivalmiuksia parannetaan.

Tiivis ja sujuva vuoropuhelu eri kansalaisryhmien, tutkijoiden ja julkisia digipalveluita valmistelevien virkamiesten kesken on avainasemassa toimivien tapojen löytämisessä. Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilän vetämän Digi arkeen -neuvottelukunnan tavoitteena on tukea digipalveluiden kehittämistä siten, että eri väestöryhmät pystyisivät tasavertaisesti käyttämään niitä.

Valtiovarainministeriön AUTA-hankkeessa puolestaan kehitetään kokeilujen avulla uudenlaista mallia, jossa palvelua saisi myös muualla kuin fyysisissä palvelupisteissä. Digitukea voitaisiin tarjota paikallisesti paikkakuntien aktiivisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kuntien kirjastot, kirjastoautot, kotipalvelu, posti ja järjestöt voisivat jatkossa olla potentiaalisia digituen antajia.

Tavoitteena on, että yhä useammalla kansalaisella olisi mahdollisuus oppia hoitamaan viranomaisasiointinsa ajasta ja paikasta riippumattomilla sähköisillä palveluilla. Parhaimmillaan digitalisaatio vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta.

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri

Haluatko kirjoittaa tähän blogiin?

Haluatko kutsua meitä puhumaan digitaalisen transformaation johtamisesta?

Ota rohkeasti yhteyttä:

timo@digimuutos.fi / 0503035254